Monster High -kokoelma, osa VIII: Skull Shores & Swim Class

Koska kesä on jo lähes ovella ja huhtikuiset ihanat uimasäät odottavat meitä, esittelen tänään kokoelmastani muutaman nuken, jotka edustavat jonkinlaista Monster High -rantasarjaa. Nämä edullisiksi kesämökkien ja lomaleikkien viihdykkeeksi tarkoitetut nuket eivät ole koskaan kovinkaan syvällisiä tai sisällöillään vakuuttavia, vaikka kahdelle ensimmäiselle sarjalle, Skull Shoresille ja Gloom Beachille, onkin omistettu aikoinaan kokonainen Monster High -tv-spesiaali. Itselläni ei kovinkaan montaa nukkea bikinimallistosta löydy, mutta ajattelin silti hieman tarinoida niistäkin vähäisistäni.

Skull Shores Frankie (B&W)

Kyseessä olevan mustavalkoisen Frankien järjestimme aikoinamme nukkekeräilijäkaverini siskon kautta Jenkeistä kimppatilauksena. Tämä siis tapahtui aikana, jolloin oli epävarmaa, tuleeko koko tyyppi Suomeen ollenkaan. No, tulihan se, ja ilmeisesti vielä halvempaa hintaan kuin mitä me tästä loppupeleissä maksoimme. Mutta sepä siinä onkin, ettei näistä koskaan voi oikein tietää, keräilijän elämä on yllätyksiä täynnä. 

Mustavalkoinen Skull Shores Frankie on yksi harvoista pikkupaketissa olevista nukeistani. Paketti on todella pelkistetty. Siinä ei siis todellakaan ole muuta kuin nukke ja ständi. Nukke on pukeutunut hyvin barbiemaisesti bikineihin ja rantapareoon. Tämä mustavalkoinen versio oli erikoisesti osa tavallista Skull Shores -nukkesarjaa, jonka muut nuket eivät olleet mustavalkoisia. Siitä on olemassa myös värillinen, arvokkaampi yksilö, jota oli saatavilla ainoastaan Skull Shores -5-packissa. Arvokkain sarjan nukke on ilman muuta Skull Shores Gil, josta saa maksella nykyisin alkuperäispakkauksessaan pitkälle toistasataa euroa. 

Vaikka muuten Skull Shoresit eivät meikäläistä kiinnostaneet, tämä mustavalkoinen ihanainen Frankie herätti mielenkiintoni. Se on erityinen ja siinä on tiettyä vanhaa elokuvallista henkeä, jotain Frankien omalta monster movie -aikakaudelta. (Bikinit tosin eivät välttämättä aivan viesti samaa.) Skull Shores -elokuva on puolestaan King Kong -homage, joten siksi todennäköisesti Frankiekin näyttää tältä. Valitettavasti Frankieni silmämaalit ovat vähän päin helvataa maalatut. En päässyt tätä itse henkilökohtaisesti valkkaamaan, eikä keräilevä silmäni toki tuolloin ollut kovin harjaantunut näkemään moisia ongelmia, mikä näin jälkeenpäin harmittaa kovasti. Erityisesti nukessa pidän sen todella poikkeuksellisista, lyhyistä hiuksista. Niissä on mustavalkoisinakin hento sininen sävy, mikä onkin Frankien tietynlainen tavaramerkki. Nukke on julkaistu vuonna 2012.

Wonkey eyes. Kuten kuvasta näkee, vasen slmä sojottaa minne sattuu.

Boksin takana olevasta "kirjeestä" on vaikea saada tolkkua. Frankie siinä nyt joka tapauksessa kertoo lomastaan Skull Shorella. Alareunassa mainostetaan muita SS-hahmoja, Draculauraa, Lagoonaa, Giliä, Abbeya ja Ghouliaa.

Swim Class Frankie

Yksi suurista harmituksistani keräilyssä on se, etteivät haluamani nuket pääse Suomeen asti millään. Swim Class -sarja on yksi tällaisista. Swim Class julkaisiin kahdessa rysäyksessä: ensin Draculaura, Venus ja Lagoona, sitten Frankie, Rochelle ja Holt. Itse en ollut niin kiinnostunut ensimmäisestä aallosta, mutta toinen olikin sitten kokonaisuudessa erityisesti mieleeni. Käännyin asiassa vanhan tuttavani Ebayn puoleen. Sainkin tilattua sieltä sekä Frankien että Rochellen, mutta koska Holt on harvinaisuutensa vuoksi hirmuisen haluttu, en voittanut valitettavasti enää pojun huutokauppaa. (Minulla oli hintakatto.) Edelleen haluaisin kovasti Holtin, mutta tällä hetkellä tilanne vaikuttaa melko lohduttomalta, sillä tuosta surkean pelkistetystä boksista maksetaan monia kymmeniä euroja ja siihen minä en sentään suostu. Joku päivä Holt on minun – vaan se päivä ei ole tänään.

Frankien lasit muistuttavat paljon Scaris Frankien laseja, mutta ovat geometrisemmät. Halterneck-uikkarin salamaolkaimet ovat hauska yksityiskohta.

Mutta takaisin Frankieen. Jo Skull Shoresin kohdalla kehumani hiusten sinisävy tekee dramaattisen paluun Swim Class Frankien hiuksissa. Kevyelle poninhännälle tempaistu kuontalo onkin lähes kokonaan sininen. Frankielle sopivat ehdottomasti myös keltaisen eri sävyt, joita tässä tapauksessa edustavat aurinkolasit, kengät ja rantakassi. Aurinkolaseissa on tietysti Frankielle tyypillistä niiden salamateemaa. Uimapuku on myös Frankielle tuttuun tapaan mutterikuosinen ja siinä on samaa sinistä kuin Frankien tukassakin. Itse Frankiella on hurjan keltaiset silmämeikit ja ruusunpunaiset, kesäiset huulet. Mukana tulee uimapukuun stailattu rantapyyhe/-viltti, jolla biitsillä voi sitten lekotella muiden monsterien seurassa. Kaikenkaikkiaan hyvin kaunis paketti.

Takana tuttu jengi. Holt tietysti kiusaamassa heti etualalla.

Swim Class Rochelle

Ihme kyllä minulla on Frankien lisäksi muitakin rantanukkeja. Kuten olen tainnut aiemminkin ilmaista, Rochelle on yksi toinen suosikkinukkeni. Tällä hetkellä minulla on Rochelleja neljä viidestä julkaistusta, joista Swim Class Rochelle on heti ehdottomia lemppareitani. Pidän siitä, että Rochellen tyyli ei petä koskaan, vaan jopa hänen uima-asunsa on tyttömäisen söpö ja hienostunut. Swim Rochelle on poikkeuksellisesti ja toistaiseksi myös ainut lyhythiuksinen Rochelle, ja tämä tyyli sopii mielestäni ranskattarelle kuin nakutettu. Hiukset ovat tuttuun tapaan pinkit ja turkoosit. Meikit ovat sekä silmissä että huulissa heleän vaaleanpunaiset. Uimapukunaan Rochellella on kokouikkari, jossa toistuvat hänelle tyypilliset goottilaiset kiekurakuviot, ja joka huipentuu alaosastaan pieneen hörsyhamoseen. Silmiään Rochelle suojaa kiekuroilla koristelluilla turkoosinsävyisillä laseillaan, jotka sointuvat täydellisesti niin Rochellen hiuksiin kuin tämän kenkiin ja rantakassiinkin. Myös Rochellella on mukanaan pyyhe, jossa on samantyylistä kuviointia kuin laseissakin. Vaikka pettymykseni Holtin suhteen oli suunnaton, olen kuitenkin onnellinen, että onnistuin saamaan Rochellen, sillä tämä tyttö on aina vain yhtä jumalainen, missä asussa tahansa. Sekä Frankie että Rochelle on julkaistu kesällä 2013.

Rochellen silmät ovat kauniit mahtipontisten lasienkin takaa.

Rochellen boksi poikkeaa Frankien laatikosta ainoastaan pienen nimilapun osalta.

Muita näiden kahden sarjojan nukkeja tuskin tulen koskaan hankkimaan, sillä ne eivät suuremmin säväyttäneet. Sen sijaan Monster High -rantasarjoista ensimmäinen, Gloom Beach, on mielestäni edelleen yksi onnistuneimmista kokonaisista sarjoista koskaan. Tahtoisinkin saada kaikki Gloom Beach -nuket (melko kallista Jacksonia ehkä lukuunottamatta) vielä joskus hyllyyni. Helpoimmin tämän tekisin tietysti hankkimalla Gloom Beach -5-packin, joka sisältää kätevästi kaikki sarjan naispuoliset nuket: Draculauran, Frankien, Clawdeenin, Ghoulian ja Cleon. Jopa GB Cleo on mielestäni harvinaisen hieno yksilö: siis sellainen, jonka voisin näin Cleon uskollisena vihaajana sisällyttää omien kokoelmieni jatkoksi. Uimapukulinjasto sinänsä näyttäisi olevan Mattelilla toistuva teema, joten eiköhän ensi kesänä meitä muisteta taas uusin uima-asuin ja hahmoin.

Monster High -kokoelmien täydennyksiä!

Kuten keräilijän arkeen kuuluu, kokoelmat laajenevat kuin itsekseen. Mistä lie johtuukaan. Yritän nyt ryhdistäytyä ja raportoida tavaramäärän karttumisesta tänne blogiin hieman useammin myös monsterieni osalta. Mattel ei sinänsä yhtään säästele, vaan pukkaa markkinoille monsteria sellaisella tahdilla, ettei perässä pysy. Yhtään nälkää ei myöskään hillitse hengailu kansainvälisillä monsterifoorumeilla, joilla kaikki muutkin hullut oleilevat...

Alas, tässä ensi alkuun joitain uusimmista hankinnoistani.

Päädyin lupauksistani huolimatta jotenkin kummassa ostamaan itselleni vielä yhden Scaris-nuken edellisten viiden nukkeni jatkoksi. Minua yhtään tuntevat tietävät heti, että kyseessä oli tietysti suuresti ihailemani Scaris-Frankie, koska Frankiet ovat rakkaus jne. Syynä kaikkeen olivat Lekmerin joulualet ja olematon itsekurini, joten mukaanhan se lähti. Lisätietoa kyseisestä tapauksesta ja Frankiesta itsestään löytyy Scaris-kokoelmani sivulta, jonne Frankiekin on nyt päivitetty, siis täältä. Huzzah!

Scaris-sarja on yksi ehdottomasti onnistuneimmista Monster High -sarjoista. Lähes jokainen nukke on aivan erityisen kaunis. Damn you, Mattel!

Kuten jossain saatoinkin jo mainita, on Clawdeen uusimpia addiktioitani, ja nyt minun täytyykin kovasti kiriä saadakseni Clawdeen-kokoelmani muiden nukkieni tasolle (I wish I was kidding). Jo viime kesänä onnistuin löytämään kyseisen hahmon pehmomuodossa kotimaisesta nettihuutokaupasta, ja kohde sijaitsi vieläpä omassa kotikaupungissani Helsingissä. Pehmo-Clawdeen on syötävän söpö ja ennen kaikkea päivitetty nyt myös pehmokokoelmiini, tänne. Näitä puuttuukin sitten enää kaksi!

Jokin näissä torahampaisissa räsynukeissa on vain niin älyttömän suloista.

Myös Signature-kokoelmani sai jatkoa Clawdeenista, koska eipä sellaista sattunut löytymään ennestään. Onneksi tämä löytyi tuttavan kautta halvalla, joten raaksin sen itselleni hamstrata. Jostain kummasta onnistuin myös nappaamaan ihanaisen ja pitkään himoitun Clawd-Draculaura-setin (ns. Forbitten Love -kombon) ja näin yksi monista Graalin maljoistani on vihdoin osa kokoelmaani! Signature Clawdeen ja veljensä Clawd on päivitetty nyt lisätietoineen Signature-sivulleni, tänne!

Clawdeen ja eläimellinen tyylinsä.

Hirviömaailman söpöin pariskunta, Clawd ja Draculaura. Samalla harvojen poikamonsterieni määrä nousi yhdellä.

Ja jos luulitte, että Clawdeen-postaukset loppuivat tuohon, pahoittelen. Täysin impulssiostoksena hankin itselleni myös Dead Tired Clawdeenin, vol 2. (Se oli HALPA!) En edes tiedä, kumpi on söpömpää, Clawdeen vai nuo limenvihreät monsteritöppöset. Lisäksi Clawdeen on jotenkin tosi suloinen tuossa yöasussaan ja leopardikuvioisissa silmälapuissaan. Harmillisesti tällä nukella sattuu olemaan melko paha eye wonk, joten en tiedä vielä, mitä tälle lopulta päädyn tekemään. Clawdeen on valitettavasti ensimmäinen Dead Tired -nukkeni, joten se joutuu nyt toistaiseksi ainakin partyamaan itsekseen tuolla boksissaan.

Pyjamaiset susimeiningit.

Sitten hieman tuoreempiin julkaisuihin. Uuden uutukaisen Frights, Camera, Action! -sarjan nuket eivät meikäläistä paljon kiinnostaneet...paitsi Honey Swamp, joka on jumalainen! En ole koskaan nähnyt nukella tuollaista tukkaa, tai tuollaisia kiilusilmiä, tai tuollaista köynnöskasvillisuuskroppaa. Parasta ovat kuitenkin ehkä mimmin huulet, jotka ammentavat vaikutteita lihansyöjäkasveista, no doubt. Ja kun ajattelee, että Honey on vielä suohirviö. Aivan mahtavaa! Elokuvantekoharrastus on mukava nyökkäys vanhalle monster movie -perinteelle, kuten koko lelusarjakin tietysti. Itse FCA-elokuva sen sijaan on yksi huonoimmista MH-elokuvista koskaan. Ainut, mistä en Honeylla tykkää, on tuo pinkki pillerihattu. Heittäisi jo jorpakkoon.

Honey ja hueg tukka. Love it!

Honey on kuitenkin vain alkusoittoa, sillä uusissa nukeissa on ollut jotakin vielä odotetumpaa. MIES! Tarkemmin sanottuna Slo Mo, tuo kaikkien zombien sankari. Miten kauan tätäkin nukkea odotin Suomeen saapuvaksi, näin Ebayssa järjettömiin hintoihin nousevaksi ja purin kynteni jännityksestä miettiessäni saanko tätä koskaan. Mutta kyllä, vastoin kaikkia todennäköisyyksiä löysin vihdoin Slo Mo -zombiemiekkosen kornissa koulu-univormussaan paikallisen Citymarketin leluosastolta, kaikkien nukkien edestä vain odottamassa minua. Slo Mo on aivan järjettömän hieno, ja oikeasti haluaisin näitä kaksi, jotta voisin repiä toisen paketistaan ja antaa Ghoulialle leikittäväksi. Mutta toistaiseksi olen onnellinen, että sain edes tämän yhden. Slo Mo rocks!

Slo Mo on edelleen hyvin harvinainen, joten noussee arvoon arvaamattomaan hetkenä minä hyvänsä, kuten ystävämme Holt ja Gil aikoinaan. Pojat yleensäkin ovat aina todella nopeasti loppuunmyytyjä.

Ghoulia tuli katsomaan, kun poikaystävä saapui taloon. Sori, Ghoulia, kumpa voisin auttaa paketin kanssa...

Viimeisenä, muttei vähäisempänä mainittakoon tämä tyyppi... Sillä MINÄ OSTIN JOTAKIN IRTONAISTA! Kyllä, Ghouls' Night Out Venus päätyi meille, mistä olen hyvin hyvin HYVIN onnellinen. Kyseessä on ehkä kaunein Venus ikinä, ja se oli kinkkisesti tarjolla vain osana Ghouls' Night Out 5-packia. Mutta kuinka ollakaan onnistuin ostamaan sen eräältä toiselta keräilijältä, joka ei sitä halunnut, vaan juurikin ne paketin kaikki muut tyypit. Voisin tarinoida vuoden siitä, mikä tässä nukessa on ihanaa, mutta annan kuvan puhua puolestaan. Katsokaa nyt sitä! Neonpläjäys ja kasvimonsteri rockabilly-moodissa. Tähän en kyllästy koskaan, sen lupaan. Ainut harmillisuus Venuksessa on se, ettei sen mukana tullut ständiä, joten se joutuu nyt hieman köpöisästi nojailemaan hyllyyni. Oh well.

Senkin söpöliini! Nuo kengätkin! En kestä.

Läheskään kaikkia uutuuksiani en tässä esitellyt, kunhan aikani kuluksi hehkuttelin tärkeimmät. Lisää on tulossa kategoriapostauksissa jossain vaiheessa, kun saan niitä jälleen kirjoitettua. Stay tuned!

Uusia Blind Bageja

En ole Wonderboltsien jälkeen ostellut juurikaan Blind Bageja, mutta ne harvat Blind Bag -ponit, joista olen kiinnostunut pyrin kuitenkin aina tilaisuuden tullen hakemaan omakseni. Nythän eletään Blind Bagien maailmassa jo yhdeksättä aaltoa, mutta itse en ole kiinnostunut lainkaan kyseisen aallon erikoisuuksista. Edellisessä, kahdeksannessa aallossa ilmestyivät sen sijaan Flam ja Flim Skim, jotka ajattelin itselleni hankkia, ja hankinkin. Nämä pojut oli helppo löytää, sillä tällä kertaa kauppaan oli tullut juuri uusi aalto Blind Bageja ja tarjolla oli useampikin laatikko.

Veljekset. Viiksekäs Flam oikealla.

Poikien kortit. Niiden mukaan Flam rakastaa omenasiideriä ja Flim Skim tykkää laulaa.

Samalla kävin vahingossa noutamassa itselleni myös mummon ja Gildan, jotka minulta tosin jo settimuotoisina löytyivät. Pienenä erona näissä versioissa oli ponien lievä läpikuultavuus, joten päätin ne aallon erikoishahmoina kuitenkin poimia mukaani. Ja onhan ne kiva irtonakin omistaa tietysti.

Oudoin parivaljakko ikinä. Mummo näyttää sanalla sanoin kauhistuneelta griffon-typyn läsnäolosta.

Taas hirvittävän informatiivisesti meille kerrotaan, että mummo leipoo omppupiirasta ja Gilda lentää.

Aiemminkin taisin jo mainita, että olen kaivannut myös joitain vanhemman edikan Blind Bag -poneja kokoelmiini. Näistä halutuimmat ovat olleet metallinhohtoiset neljännen aallon Pinkie Pie, Applejack ja Rainbow Dash, joita on näkynyt lähinnä sikahintaisina ebayssa. Vihdoin sattumalta näin kaikki kolme myynnissä eräällä nettikirpparilla, ja päätin samantien huutaa ne omakseni. Hinta oli suurinpiirtein samaa luokkaa kuin niiden hinta kaupassakin, joskin näillä poneilla ei tullut mukana niille kuuluvia kortteja tai pusseja. Mutta kyllä ovat hienoja! Tuo koko neljäs aaltohan oli todella ylellinen glitterisine perusponeineen, joista omistankin Amethyst Starin ennestään.

Komeita, eikös totta!

Koska nälkä kasvaa syödessä, voisivat seuraavat kohteeni olla kolmosaallon pimeässä loistavat erikoisuudet. Tai sitten odotan seuraavaa aaltoa. Jospa sieltä löytyisi jotain makuuni sopivaa.

Tarramadness!

Jackpot! Tiedättehän, että olen aivan rakastunut G1-purkkatarroihin? Olen niistä tässä blogissa vouhkannut kerran jos toisenkin. Aiemmat kokoelmani ovat näkyneet blogissa täällä, täällä ja täällä. 

Vähän aikaa sitten eräällä ponikirpparilla oli myynnissä jonkun koko lapsuuden tarrakokoelma, josta itse sitten näppäränä tyttönä kävin nappaamassa suurimman osan itselleni. Yhteensä onnistuin haalimaan järkyttävät 29 tarraa, joista 23 oli minulle uusia, sekä yhden upgraden. Tämä nosti kerralla tarrakokoelmani huikeaan 52:een tarraan! Yhteensä tarroja on tehty 100, joten selvästi paremman puolella ollaan. Samalla sain otettua itseäni niskasta kiinni ja ostettua tarroilleni säilytyskansion. Tämä kansio (Collector's Card Album nimeltään) on tarkoitettu keräilykorteille ja se on ostettu iki-ihanasta Poromagiasta, josta olen aiemmin hordannut mm. MtG-kortteja. 

Kokoelman alkupää on kaunista katseltavaa: kaikki 9 ensimmäistä tarraa kauniisti kansiossa.

Kansioon mahtuu yhteensä 180 tarraa, eli tilaa jää vielä reilusti ylikin. Onneksi minulla on muitakin kokoelmia.

Tarroista huomasin heti yhden outouden. Jostain syystä joka ikinen uusi tarra on huomattavasti suurikokoisempi kuin minulla jo olleet tarrat. Epäilin alkuun jonkinlaista tehdasvirhettä, mutta koska jokainen tarroista on samaa kokoluokkaa keskenään ja koska nämä ovat alkujaan yksittäin purkkapaketeista tulleet, on epätodennäköistä, että sama virhe olisi toistunut näin monessa tarrassa saman ihmisen kohdalla. Mietinkin siis, että ehkäpä ponipurkkatarroja on myyty erikokoisina eri vuosina. En ole kuitenkaan koskaan törmännyt moiseen kokoeroon, joten asia on vähintäänkin kiinnostava. Tarvitsisinkin tähän nyt näkökulmaa toisilta poninkeräilijöiltä, jotka ehkä osaisivat sanoa asiasta minua tarkemmin. Osan ylimääräisistä tarroistani olen jo myynyt, mutta osan saatan säästää ihan vain kuriositeettiarvon vuoksi (todennäköisesti kuitenkaan en).

Alla aiemmat tarrani, yllä uudet. Kokoero on huomattava! Isommat Quackers ja Sea Spray saattavat jäädä omiin kokoelmiini.

Kokoero näkyy myös vertikaalisesti helposti. Speckles & Bunkie vasemmalla jää omiin kokoelmiini upgradena.

Uusia tarroja tuli siis roppakaupalla ja niiden esittelyssä meneekin tovi jos toinenkin. Menkäämme siis viivyttelemättä itse asiaan:

Kasa yksisarvisia. Mimic, tuo haluttu ja harvinainen TE-poni, päätyi nyt minulle tarraisessa muodossa. Toinen TE-poni, Speedy pomppasi samaan settiin. So Soft Bangles ja Gusty ovat myös varsin tervetulleita lisäyksiä.

Maaponikategoriaa! Pari SS-ponia: Crumpet (typolla varustettuna) ja Angel. Näiden lisäksi Lickety Split (babyhan minulta jo löytyikin) sekä Magic Hat.

Pegasoksia kolmin kappalein: So Soft Paradise, So Soft Lofty ja Surprise.

TAF:it ovat nyt kaikki koossa! Sugarberry, Love Melody ja Sweet Tooth täydensivät kokoelmaa juuri sopivasti.

Ainoana poikaponina minulle rantautui Slugger. BB-tarrasarjastani puuttuu täten enää yksi tarra: 4-Speed.

Merihepobeibit Water Lily ja Wavy liittyivät edellisten kahdeksan meribeibini jatkoksi. Uskomatonta kyllä näistäkin minulta puuttuu vielä kaksi: Ripple ja Sun Shower. Numeroista huomaa, että beibit esiintyvät sarjassa täysin satunnaisessa järjestyksessä.

Newborn Twinit Doodles ja Noodles sekä Sniffles ja Snookums ovat järjestyksessä kolmas ja neljäs tarrani beibiosastosta. Ennestään minulta löytyvät Speckles & Bunkie sekä Jangles & Dangles.

Flutter-sarjakin sai täydennystä Lilysta ja Morning Glorysta. Harmillista on, että molemmat on pikkuisen vinoon leikattu ja siksi päälaista puuttuu hieman.

Lopuksi ikimuistoisiin perhetapaamisiin: lapsuuteni Prinsessa Sparkleni ei ole enää yksin, sillä seuraan liittyvät nyt siskot Royal Blue ja Tiffany puskajusseineen. Ah, söpöä!

Myönnettävä on, että minulla kävi todella hyvä tuuri näiden tarrojen kanssa, ja tällä ponionnella jaksaakin taas pitkään. Jotkut tarroista kaipaavat upgradeja leikkausvirheiden vuoksi, mutta onneksi niitä ei ole kovinkaan montaa, ja onneksi tarrat ovat muuten todella ihanassa kunnossa. Ihan ensimmäiseksi haluan kuitenkin keskittyä puuttuvien tarrojen metsästämiseen, jos näitä vaikka taas jossain vaiheessa löytäisi enemmänkin. Ponimiittikin on aivan kulman takana... :)

G1-krääsäkokoelman päivitystä!

Vaikka olenkin ollut keräilyni kanssa hieman hiljaisemmalla linjalla viime aikoina (lähinnä taloudellisista syistä), on minulla ollut jo jonkin aikaa hankittuna päivitystä G1-ponikokoelmiini oheistuotteiden muodossa. En vain ole saanut niitä tänne blogiin asti. (Paha, laiska bloggari, paha!) Tässä ne nyt kuitenkin vihdoin tulevat :)

Eräs keräilijätuttavani hankkiutui eroon joistain itselleen ylimääräisistä tavaroista. Ostin häneltä sitten läjän joitain asioita, joita minulla ei ennestään ollut. Näihin kuuluivat mm. My Little Pony -annualit 80-luvulta. Annualit ovat siis koonteja aina tiettynä vuonna ilmestyneistä poneista ja sisältävät näiden ponien seikkailuja, sekä tehtäviä ja muuta sellaista kivaa puuhastelua. Periaatteessa nämä ovat sarjakuvakirjoiksi puettuja mainoksia. Ostin kolme erilaista Annualia, ja ne näkyvät tässä:

Annual numero yksi. Tässä näkyvät mm. Mountain Boyt ja BBE-babyja (jotka ovat piirrosmuodossa huomattavasti söpömpiä).

Annual numero kaksi. Kannessa esiintyvät alkuperäiset 1983-vuoden ponit, joista mielenkiintoisina yksityiskohtina neljällä jalalla seisovat Seashell ja Bubbles! 

Annual numero kolme. Kansi on jumalaisen kaunis ja siinä seikailevat flutterit Rosedust ja Forget-me-not.

Lisäksi hankin itselleni palasen ponikangasta. Minulla ei ole kankaita ennestään, vaikka niitä monenlaisia onkin olemassa. Yleisimmin näkyvä lienee Paratiisikartano-kuosi, ja se kangas, jossa seikkailevat mm. Pony Friendsit. Tätä en ollut aiemmin nähnyt, joten nappasin sen itselleni. Kangasta on aika läjä, eikä se mahtunut kuvaankaan kokonaisena.

Ihana ja erikoinen. Klikkaa kuvaa isommaksi tarkistellaksesi yksityiskohtia!

Ostin myös vihdoin viimein itselleni ponimiitistä Unelmalaakson taiat -dvd:n, joka minulta vielä puuttui. Kyseisessä levyssä on elokuva niin suomeksi kuin englanniksikin, vaikka tuskin tulenkaan tätä katsomaan. Vieressä vielä kauhistuttava unkarilainen DVD, jonka katsominen varmasti vaatii aivan tiettyä mielentilaa.

Ja viimeisimpänä, muttei vähäisimpänä sorruin ostamaan purkkatarroja kolme lisää keräilijätoveriltani, jolta suurin osa muustakin kokoelmastani on jo peräisin. Nämä ovat vain niin jumalattoman ihania. Purkkatarrat pääsevät tietysti edellisten tarrojen ja sitä edellisten tarrojen joukkoon kokoelmani jatkoksi. Näiden hinnat ovat ihan järjettömät nykyisin, mutta olen vain niin heikkona näihin. Ihme kyllä tällä kertaa en ostanut yhtään meriponivauvaa, vaan hyvin yllättävästi maaponeja ja yhden pegasuksen. 

Baby-Lickety-Split. Söpö ponina, söpömpi ponivauvana. Omistan itse tämän ponin.

Cuddles. Täysin tuntematon minulle ponina, mutta jälleen kuva on todella kaunis.

North Star hyppää keveästi tässä tarrassa ja nostaa tarralukuni samalla 29:ään.

Lisää poniuutisia ehkä jälleen pian! :)

Monster High -kokoelma, osa VII: Fashion Packs

Monster High -nukeille on julkaistu monia Fashion Packeja, joista itsekin olen napannut kokoelmiini osan. Vaikka säilytänkin nukkeni alkuperäispaketissaan, on minusta silti kiva omistaa myös osa erikseen ostettavista vaatteista, vaikken niitä koskaan tulisi kenellekään pukemaan. Suuri osa asuseteistäni on keräilyni alkuajoilta, sillä en niitä juurikaan enää viime aikoina ole hankkinut, vaan keskittynyt ennemminkin nukkeihin. Joitain haluamani asusettejä puuttuu vielä, muttei onneksi montaa.

Frankie's Fearleading Uniform

Frankien Fearleading-univormu oli oma porttihuumeeni Fashion Packien maailmaan. Löysin kyseisen pakkauksen aikoinaan kirpputorilta ja pakkohan se oli mukaan poimia. Minusta setti on tosi kiva, vaikka se on "vain" huutosakin asu. Se sisältää Monster Highn logolla varustetun musta-pinkkivalkoisen mekon, jota Frankie on ehtinyt jo hieman paikkailemaankin (tietysti). Lisäksi mukana on megafoni, korvikset, hikiranneke ja aivan ihanat (joskin hämmentävästi korkeakorkoiset) kengät. Niissä on tietysti Frankien tyyliin sopivasti salamakuvioiset korot. Frankien univormu on ensimmäisiä markkinoilla olleita Fashion Packeja ja sen on todennäköisesti ollut tarkoitus täydentää Fearleading 3-packia, jossa ilmestyivät Cleo, Draculaura ja Ghoulia univormuineen (joskin Ghoulia pysytteli kannustusjoukoissa suurine vaahtosormineen). Myöhemmin ilmestyi myös Fearleading 3-pack kissaversiona Toralein, Mewolodyn ja Purrsephonyn kanssa.

Myöhemmin Frankielle ovat ilmestyneet myös Core Fashion Pack, Day at the Maul Fashion Pack (Draculauran kanssa) sekä Deluxe Fashion Pack.

Clawdeen's Football Uniform

Samaan sarjaan Frankien univormun kanssa kuuluu tämä Clawdeenin futariasu. Clawdeenhan on urheilullinen tyttö ja harrastaa animaatiosarjan mukaan jalkapallon lisäksi ainakin juoksua ja joskus myös fearleadingia. Minusta on kuitenkin mukava, että Clawdeenin ensimmäinen setti esittelee juuri jalkapallon Clawdeenin lajina, sillä se hieman rikkoo ylityttömäistä stereotypiaa. Clawdeenin Fashion Packiin kuuluvat hihaton paita Monster High -koulun logolla ja väreillä varustettu paita ja samaa sarjaa olevat minishortsit. Paketissa on myös (jälleen korkeakorkoiset) pelikengät ja sukat, jalkapallo, hikinauha  ja -ranneke sekä korvarenkaat. Samaa sarjaa Frankien ja Cawdeenin asujen kanssa olisivat olleet vielä Lagoonan surffausuniformu ja Deucen koripalloasu.

Myöhemmin Clawdeenille ovat ilmestyneet myös School Club (Fashion Entrepeneur's Club) Fashion Pack ja Core Style Fashion Pack (josta myöhemmin tuotetiin Killer Style Clawdeen).

Toralei's Core Style Fashion Pack

Myös Toralei sai pian nukkena debytoituaan oman Fashion Packin. Se tuli aikoinaan ulos samoihin aikoihin Frankien, Cleon ja Spectran Core Style Fashion Packien kanssa. Packiin kuuluu musta, hileinen t-paita, hopea-mustaraidallinen minihame, hopeinen vyö ja sinipunaiset aurinkolasit. Toralein oranssi teema nähdään musta-oranssiruudullisessa huivissa, kengissä ja käsilaukussa. Setti on oikein hieno, monipuolinen ja sopii todella hyvin Toraleille. Koska Scaris Toraleita ei koskaan valmistettu, seikkailee Toralei Scaris-elokuvassakin tässä asussaan.

Jännittävää kyllä Toraleille ei ole julkaistu muita Fashion Packeja.

Ghoulia's Comic Book Club Outfit

Tämä on ehkä lempparini kaikista Fashion Packeista. SDCC Ghoulia on unelmieni MH-graali, mutta paremman puutteessa sain onneksi sentään itselleni tämän asusetin. Tämä on se mistä pidän Gholiassa. Asusetin ei tarvitse olla vain nätti mekko, vaan se voi olla jotain kekseliäämpää. Tässä fanityttö-Ghoulia-setissä on t-paita Dead Fastin kuvalla, valkopunainen minihame, neonvihreät silmälasit, hiuspanta, koruja ja lempparini: neonvihreä-punamustat popot. Tietysti asusetistä löytyvät myös Dead Fast -sarjakuva ja action figuuri, alkuperäisessä pakkauksessaan. Tämän asusetin metaulottuvuudet ovat vertaansa vailla.

Ghoulian asu julkaistiin osana School Club Fashion Pack -sarjaa yhdessä Abbeyn, Clawdeenin ja Draculauran asujen kanssa. Myöhemmin Ghoulialle on ilmestynyt Deluxe Fashion Pack.

Abbey's Snow Boarding Club Outfit

Abbey on hyvin otollinen Fashion Packien kohde, minkä huomaa tästäkin School Club -setistä. Abbeyn valinta kouluaktiviteetiksi on tietysti lumilautailu. Tähän tarvittavia vaatteita setistä löytyy villapaidan, karvaliivin, hiihtoshortsien ja monojen verran. Mukana on tietysti myös megahieno jäinen lauta, jolla Abbey voi viiletellä pitkin Himalajan vuoristoja, sekä kaulakoru ja hiihtolasit. Abbeyn luminaiseudesta otetaan kaikki irti myös Abbeyn Core Packissa, jossa Abbey saa jalkaansa luistimet. Muuten kyseessä ei ole mitenkään erityisen sporttinen setti, vaan paremminkin iltajuhliin sopiva kokonaisuus Itse huolisin mieluusti myös tuon setin juurikin noiden hienojan luistimien vuoksi.

Myöhemmin Abbeylle ovat ilmestyneet em. Core Style Fashion Pack sekä Core Style Fashion Pack 2.0.

Draculaura's Newspaper Club Outfit

Minulta löytyy myös kolmas School Club -setti, nimittäin Draculauran. Se on hyvin epätyypillinen setti Lalalle, mikä kiinnittikin ensimmäisenä huomioni. Sen sijaan, että Draculaura puettaisiin söpöihin mekkoihin, on tässä asusetissä raidallinen kauluspaita, rusetti, punaiset polvihousut ja henkselit, sekä hauskat sanomalehtikuvioiset sukkahousut. Asu on edelleen todella Draculauramainen, sillä kaikki on joko punaista tai pinkkiä. Kaiken kruunaavat söpö (aivan liian pieni) reportterin hattu ja korkeakorkoiset pinkkimustat kengät. Lalalle on paketissa myös vaaleanpunasävyinen, käteen sopiva kamera (salamavalolla tietysti), jolla koululehden juttuja voi sitten käydä kuvittamassa. Mainittavaa lienee, ettei School Club Packeilla ole Ghoulian asua lukuunottamatta mitään lorepohjaa tai yhteyttä mihinkään: ne ovat vain hauskoja lisäasuja hahmoille.

Draculauralle on myöhemmin ilmestynyt Day at the Maul Pack (Frankien kanssa) sekä Core Style Fashion Pack, joka julkaistiin yhtä aikaa Spectran, Lagoonan ja Abbeyn Core 2.0 -settien kanssa.

Operetta's Core Style Fashion Pack

Operetta on yksi tyylikkäimmistä monstereista ja samasta syystä oli hänen ensimmäinen asusettinsäkin todella chic. Rakastamani kynähame tekee jälleen paluun, tällä kertaa mustavalkoisena nuottikuosina. Yläosakseen Operetta saa simppelin mustan topin, jossa sama mustavalkoisuus vierailee Operettalle tyypillisen violetin kanssa. Hameen nuottikuvio sekä topin raidallisuus jatkuvat upeissa korkokengissä, jotka ovat edelleen mielestäni yhdet parhaimmista Operettan kengistä. Neidin hiuksiin sopivasti niin kengistä kuin laukusta ja muista asusteista löytyy myös punaista. Laukku on myös tuttua seittikuviota alusta loppuun ja samaa seittiä nähdään myös vyössä ja rintakorussa. Tällä kertaa mukana ei ole maskia, vaan ihan rehelliset aurinkolasit, joissa myöskin nähdään seittiaihetta. Kaiken kaikkiaan tämä on todella kaunis kokonaisuus, joskaan ei siltikään lempiasujani neidin yllä; tästä tittelistä kilpailevat varmasti Signature-, Roller Maze - ja Picture Day -tyylit.

Myöhemmin Operettalle on ilmestynyt Deluxe Fashion Pack, ja Core Style Fashion Packista on tuotettu Killer Style Operetta -nukke.

Lagoona's Core Style Fashion Pack 2.0

Minulla ei ole kuin kaksi Lagoonaa, Roller Maze ja 13 Wishes, enkä ole Lagoonan suurin ystävä. Jostain syystä hahmon Fashion Packit ovat kuitenkin silmääni aina hienoja! Tämä on ensimmäinen setti, jonka maltoin vihdoin ostaa, ja senkin vain siksi, että sain sen niin halvalla. Kyseessä on tällä hetkellä markkinoiden uusin Lagoonan Fashion Pack. Se on myös ainut setti, jossa Lagoonalle tarjotaan ihan rehellistä mekkoa. Packissa on todella kauniit värit: aquan vihertävä, pinkki ja musta sopivat yllättävän monelle nukelle, eivätkä vähiten Lagoonalle. Mekon yläosa on merellistä kalakuviota muistuttavaa kuosia ja alaosassa taas seikkailee korallia ja merihevosia. Mekon mukana tulevat läpikuultavat remmikengät sekä läpikuultava käsilaukku. Mitään muuta setissä ei ole, ja onkin huomattava, että Core Style Fashion Pack 2.0:t ovat paljon pelkistetympiä ja riisutumpia (heh heh) kuin aiemmat vaatesetit. Pakettikin on paljon pienempi. Mattel, yritätkö sinä pentele taas säästää jossain?

Lagoonalle on aiemmin ilmestynyt Surfing Uniform ja Core Style Fashion Pack.