Määrittelemättömät keräilyarkistot aukeavat

Tervetuloa seuraamaan juuri avautunutta keräilyblogiani! En tosin tiedä vielä mitä tänne kirjoitan. Mutta kun kaikilla muillakin keräilijöillä on, niin pitihän minunkin. Aion asettaa nähtäväksenne luultavasti paljon värikuvia erilaisista kokoelmistani. Kyllä, useista, sillä keräilen vähän kaikenlaista. Joskus tuntuu, että keräilen ihan kaikkea. Mutta kyllähän maailmassa on vielä tavaroita, jotka eivät yhtään kiinnosta minua. Esimerkiksi...öh, pyörän sisäkumit. Tai auton pölykapselit.

Perheessämme on selvästi keräily verissä. Veljeni ja isäni keräilevät vanhoja rahoja. Lisäksi molemmat vanhempani ovat aina olleet kovia säästämään kaikkia tavaroita. Siksipä minullekin on jäänyt lapsuudestani paljon ehjää ja kaunista. Kuten moni kaltaiseni 80-luvun lapsi, olenkin jumahtanut keräilemään leluja, eritoten lapsuuteni nostalgisia sellaisia. Pitkäaikaisin keräilykohteeni ovat My Little Ponyt, joita minulla on epämääräisesti ilmaistuna toista sataa. Sittemmin enemmän tai vähemmän kohtalokkaasti olen hurahtanut myös Monster High -nukkeihin ja nepä vasta todellisen hulluuden lähde ovat. Mokomat ovat vielä ponejakin tyyriimpiä, ja kaiken huipuksi en edes raaksi avata niitä paketista, vaan asettelen kauniisti (lue: työnnän tylysti) muiden kaltaistensa viereen leluhyllyyni (lue: vaatekaappiini). Ei järjen hiventäkään! Usein huomaan myös roudaavani kirpparilta kotiin erilaisia pehmoleluja, vanhoja VHS-kasetteja ja lauta- ja korttipelejä, ihan vain koska "niitä oli mulla lapsenakin" tai "ei ollut, mutta aina halusin"... Lisäksi harrastan videopelejä, joten tuostakin aihepiiristä ryönää kertyy nurkkiin harva se päivä. Mutta vakuutan, tarvitsen sitä kaikkea! Ihan varmasti!

Koska tämä on ensimmäinen bloggaukseni, aloitetaan kevyesti. Esittelen siis suppeimman keräilykohteeni, varsinaisen epäkokoelmani, Disney-jättipehmolelujeni pienen perheen. En kerää niitä mitenkään aktiivisesti tai suurella intohimolla, vaan olen saanut kaikki pehmoni lähinnä tuomisina erilaisilta reissuilta tai löytänyt ne kirppareilta. Kivoja, söpöjä ja tyttömäisiä ne silti ovat, joten sopivat minulle!

Ensimmäinen Disney-pehmoni oli Nemoa etsimässä -elokuvan Nemo-kala, jonka ostin Pariisin Disney Storesta vuonna 2010. Se oli niin uskomattoman söpö, etten voinut törkeästä (Pariisi+turistihinnat+Disney) hinnasta huolimatta jättää sitä kauppaan. Oikeasti minun olisi pitänyt olla ostamassa tuliaisia sukulaislapsille, mutta pitäähän sitä nyt itsellekin jotain pientä kahmaista kainaloon...

Nemo näyttää tässä leijuvan ilmassa, koska Aimon mad picture taking skillsit. Tai sitten se oli vahinko. Tuo on oikeasti aika iso pehmo, ja valkoinen osa on hienoa, kiiltävää, suomumaista kangasta :) Me like.

Nemolla on tietysti myös asiaankuuluvat aitousmerkinnät eli Disneyn leima pyrstössä.

Joko nyt ymmärrätte, miksen voinut vastustaa tuota nassua? Katsokaa nyt sitä! Nemooo <3

Toinen pehmoni oli tämä järkäle. Toy Storysta tutut alienit (tai Pienet Vihreät Miehet) ovat mitä ilmeisimmin sulautuneet täksi yhdeksi hyvin suureksi ja vihreäksi otukseksi. PVM:n sain haltuuni vuonna 2011 tuliaisiksi ulkoavaruudesta. Tai San Franciscon Disney Storesta, en muista aivan varmaksi. (Ja ei, tämän päästä ei kasva kissoja, tässä taloudessa vain on mahdoton kuvata mitään ilman eläinmaailman photobombauksia.)

Tuo avaruusasu on aika hauska, vaikka sikäli simppeli. Tanakka antenni, isot lapiokädet ja Spock-henkiset korvat herättävät suuria sympatian tunteita meikäläisessä. Ilmekin on lammasmaisen levollinen "take me to your leader".

Jalkapohjasta löytyy tuo samainen Disneyn aitoustunniste tiukkaan ommeltuna badgena.  

Disney Storesta ostettuja epeleitä minulla onkin vain nuo kaksi. Rumpalin löysin joskus paljon noiden jälkeen lähikirppariltani täältä Helsingistä. Otin mukaani toki, koska halpa hinta ja pehmeä pupu, mutta jokin tuossa naamassa ei ole kyllä aivan kohillaan. Tämän on pakko olla joku Rumpalin kahelimpi kaksoisveli...

Huomattavasti söpömpi takaa! Onhan se vähän kulahtanut toki, mutta kelpaa ihan hyvin omaan hyllyyn. Tägiä ei löydy hänestä, saattanut kulua pois. En kuitenkaan usko bootleg-pupuksikaan, liian näköinen.

Samalla kirpparireissulla löytyi myös sopivasti Bambi! Ensin meinasin jättää otuksen ostamatta, mutta siinä vaiheessa, kun toinen samanlainen tuijotteli hyllyjen välistä, ajattelin, että kohtalo nyt varmaan haluaa, että pelastan tämän seuraavan sukupolven tahmatassujen käsittelyltä. Vähän kärsinyt tuo jo onkin. Bambilla on jaloissaan jotain tukimateriaalia, joka on kuitenkin käynyt hieman heikentymään ja nyt kaurisvauva kantaa itseään hyvin haasteellisessa asennossa. Mutta eikös leffan peuravauvallakin ollut vähän kävelyvaikeuksia jossain välissä, niin että täydestähän tämä menee :D

Hanurista löytyy tämmönen lappu, ei varsinaista tägiä. Nämä siis jotain "epävirallisempia" pehmoja.

Todiste siitä, ettei ole ihan kaikki kotona tuolla Rumpalilla. Mutta muuten hyvä setti, eikös. Enää Kukka puuttuu, mistäs löytyis? Ei ole paljon kirppareilla näkynyt :/ Haisunäädät ei ehkä vetoa lapsiin samalla tavalla.

Ja sitten kokoelman juniori, Ihaa! Ihaa löytyi myös kirpparilta, ei tosin samalta kuin nuo muut, ja oli  löydettäessä täysin uudenveroisessa kunnossa. Tämä on todennäköisesti ns. Cutie Plush, koska tuo naama on tuollainen vähän modattu ja lapsekas. Itse olen aina tykännyt Ihaasta, joten tämä lähti mukaan heti. Aika pienihän tämä noihin muihin verrattuna on (korkeus parikymmentä senttiä), mutta olkoon nyt siellä hyllyn päällä sekin omanlaisenaan kuriositeettina.

Ihaa mököttää. Liikuttava tuo harja jotenkin.

Hännän saa söpösti irti tuosta velcrokiinnityksestä, mutta naru sentään on laitettu, ettei vallan pääse hukkumaan :)

Ihaasta löytyy tällainen lappu. Tässä oli ostettaessa myös ne pahviset lippulappuset vielä kiinni, mutta eräs pieni neitonen ne ehti kiskaista siitä, ennen kuin ehdin väliin :D 

On minulla tietysti muutakin Disney-krääsää kuin nuo pehmot. Samaan joukkoon olen joskus ostanut tämän Toy Storyn Rex-dinosauruksen. Hahmohan on aivan loistava, ja tämä äksönfiguuri on epäilemättä tarttunut mukaani kirpparilta. Jalat ja eturaajat (miksi noita nyt sanoisi) liikkuvat. Häntä pyörii ympyrää vääntämällä :D Päässä on joku vipu, jolla silmät saa hieman irtautumaan kallosta ja kita aukeaa, aika friikin näköistä, joten en edes yritä sitä tässä demonstroida.

Tämä taas on dyykattu Masi Pallopää Monsters Inc. -elokuvasta. Siis vanha kunnon pääjalkainen in flesh (or plastic). Masin silmän saa kiinni ja raajat elävät ihan omaa elämäänsä eli taipuilevat vähän joka suuntaan. Oikeasti tästä saa aika pelottavan näköisen, jos haluaa, mitä ei kyllä ensinäkemältä uskoisi. Masi on symppis :)

Nämä kaverit hengailevat siis ikkunalaudallani He-man- ja Turtles-hahmojen kanssa eeppisiä taisteluja yöt pitkin vääntäen. Taitaa siellä yksi Power Puff -tyttökin olla seassa.

Pehmoille sen sijaan ainut järkevä paikka on tuo peli- ja leffahyllyn päällynen. Kuvaan on eksynyt myös Little Pet Shop -apina, mutta noita en oikeasti kerää. Varmasti. (Kuvasta saattaa olla rajautunut pois myös Hamtaro-pehmo, joista en myöskään siis tykkää yhtään, en...) Osa pehmoistani ei ole vain niin erikoisia, että jaksaisin pitää niitä esillä, mutta jostain syystä näitä esittelen mielelläni. En tiedä tuleeko niitä hankittua lisää, mutta jotenkin tämä on niin random-porukka, että mikä tahansa lisä tähän sopii yhtä hyvin/huonosti :D

Tässä oli siis lyhykäisesti ensi postaukseni. Ensi kerralla luvassa onkin sitten ihan jotain muuta :) Nyt, näihin kuviin ja tunnelmiin, oikein hyvää viikonloppua kaikille!